lauantai 9. syyskuuta 2017

Öljyä, viiniä ja ruiskukkia vehnäpellossa XXX


Ystävät kysyn usein itseltäni;

..miksi me niin pienestä loukkautumisesta ja rikomme välimme toisiin ihmisiin, jopa vuosikausiksi tai loppuelämäksi ?

Loukkaannumme ja lähdemme, emmekä koskaan palaa tai teemme itsemurhan ja emme koskaan palaa.

Emmekö uskaltaa elää.

Aviopuolisot eroavat, kiroavat, eivät koskaan enää tapaa, rikkovat välit puolisoon, rikkovat välit lapsiin. He haluavat kuolla jo elämässä, he haluavat murhata jo elämässä. Sellaisia ovat kaikki kateelliset ja ahneet ihmiset; sellainen olet sinä ihminen.

Elämä on rikki, ilman Kristusta. Jos, emme roiku Jeesuksessa kiinni, niin emme pärjää, kun Perkele hyökkää.


Mutta nyt Poika Varjoisalta Kujalta on palannut. Pyytäkäämme häntä kertomaan jotain tuosta reissustaan. Viinit on näköjään juotu ja ruuat syöty. Mitä oikein tapahtui? Ja missä on Takakasvo ?


Ystävät, pyydän anteeksi, että matkamme kesti vähän kauemmin….


Tiedättekö, tuolla ulkona ei mikään ole kuin ennen, kaikkialla on aavemainen kellertävä valo; olkoon mikä vuorokaudenaika tahansa.

Kaikki näyttää rappeutuvan. Ihmiset kulkevat selkä kumarassa, katulyhdyistä suurin osa on sammunut ja ovat kallellaan kuka mihinkin suuntaan ja mikä kummallisinta ne keskustelevat keskenään surullisista asioista.
Lipputangoissa on liput nostettuna puolitankoon, suurin osa
lipuista on poltettu tai ne ovat repeytyneet tuulten voimasta. Myös asfaltti on osin revitty irti varmaan polttoaineeksi, kuten näin Romaniassa tehtävän … ja isät kauppasivat lapsiaan huoraamaan …

Ihmettelin; miksi ne on jätetty liputtamaan? Ihmisten vuoksiko ne liputtavat, kuolleen maailman puolestako ne liputtavat ?

Ja miksi; ihmiset kulkevat kypärät päässä, enkä tarkoita nyt pyöräilykypäriä. Tarkoitan peltikypäriä, joiden kyljessä lukee Hugo Boss tai jokin muu merkki, kaikkialla on merkkejä. Ihmiset ovat merkkauttaneet itsensä tatuoinneilla, monet naiset
ja miehet ovat merkanneet käsivartensa ja säärensä tatuoimalla niihin perkeleellisiä kuvia. Kuvottavan näköisiä mutta heidän itsensä silmissä ne varmaan näyttävät kauniilta.

Ihmettelen; kenen lapsia nuo ovat, ja kuka on heidän isänsä ?

Luulen heidän olevan sen hullun lapsia, joka halusi lahjoittaa velaksi kaiken, kultaisen veneen, hopeisen auton, kahdet naiset, kahdet miehet, timanttikoristellun dildon ?


Ja ovatko he saaneet, ne kartanot joissa onni asuu, ja jonka baarikaappi olisi täynnä merkkiviinoja. Johtaisiko kartanoon kaunis puilla ja pensailla koristeltu tie.

Ilmeisesti ei, koska näin näillä teill
ä ojaan ajettuja autoja ja puissa roikkui hirtettyjä jo puoliksi mädäntyneitä ihmisiä. Uima-altaat olivat täynnä ulosteita ja mädäntyneitä roskia ja myös ihmisten osia siellä näin.

Näin kuinka puista tippui verisiä kyyneleitä ja myös tummat pilvet taivaalla itkivät
valtoimenaan.

Ne tippuivat valaistuneena
kuin kristallit mutta ne pettivät ja jäätyivät tienpintaan tappavaksi ansaksi. Moni joka oli taittanut raajansa huusi apua mutta hän sai korkeintaan potkun päähänsä.

Miehet ja naiset olivat suut räävittöminä, eikä vain ravintolassa vaan myös kaupoissa. He suuttuivat asiasta kuin asiasta ja tämä tapahtui kaikkialla; niin koulujen pihoilla kuin yleisissä kulkuneuvoissa.
Ja ystävät: en tiedä olivatko nuo koulut kouluja vai jotain muuta sillä sieltä kuuluin armoton huuto ja meteli ja väliin kuulin laukauksia … yhteislaukauksia … ja taustalla soi, kuten joka paikassa Beethovenin oodi ilolle ja kaikkialla soi nuo Friedrich Schillerin inhottavat sanat ….

Kuulin ja näin; huutoa, rivouksia, epäadekvaattia naurua, kännisten kovaäänistä metelöintiä mutta ei pelkästään kännisten sillä kaikki halusivat olla oikeassa ja siksi he kai huusivat ja mölysivät ?

Joka paikalla kähmittiin niin nuoria tyttöjä kuin poikia… ja tarkoitan kaikkialla niin ulkona näkösällä kuin taksien takapenkillä .. joka paikassa oli limaista kiimaa … saastaa ja rivouksia… ihmiset huusivat: ” tänä yönä on kaikki luvallista, ja nythän on päiväkin muuttunut yöksi.” , ”nyt synti hukutetaan syntiin”, ja välillä outo valoshow valaisi tienoota ja veren jäätyessä pisaroina tielle, se kutsui kuolemaan … kaikkialla oli ostettuja turhuuksia, himoja, ostettuja salaisuuksia, ostettua valhetta ... ja lehdet sekä media kokonaisuudessaan kilpailivat kukin omilla valheillaan .. ja tämän kaiken siunasi hallituksemme.

Synti satoi taivaalta ja tihkui kuin usva mereltä ... ja ihmiset huusivat, että menneet eivät enää heitä painaa .. nyt täällä määrää ihminen ... humanismi ... ja meidän oma moraalimme .. tiedättekö; näissä sanoissa oli kuolema.

Ja sitten minä näin, kaupunkiin saapui Sirkus Serpentiini ja minä näin hänet, Desa Voodoon ! …
ja he olivat heiajstaneet taivaalle kuva ... pedon kuvan, jossa nainen ratsastaa pedolla … sen saman joka on EU:n päämajan edessä Brysselissä …

Mutta, antakaa anteeksi viivyttelyni mutta jäin itsekin koukkuun ja todellakin minä myös join ja hummasin teidän antamat rahat,
enkä tiedä minne takakasvo on joutunut.

En jaksa nyt kertoa enempää, sillä vaikka olikin oma vikani, että join ja riekuin.. näin kuitenkin kaiken tämän mädännäisyyden läpi, enkä haluaisi sitä enää koskaan nähdä, siksi ystävät; älkää päästäkö minua ikinä näkyvistänne, minä en halua kuin rauha itseni kanssa .. ja tiedän, että minussa sitä ei ole kuten ei kenessäkään ihmisessä … siksi otan vastaan rauhan Jeesuksessa Kristuksessa… sillä muuta rauhaa ei ole ..


Jussi, kuuntele … kerro sinä seuraavaksi niistä vanhoista hyvistä ajoista jolloin ihminen oli yhtä paha kuin nyt; mutta aika on kullannut nuo tarinat ja ne eivät revi niin sydäntä … 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LIII Sissi rakas, miksi sinä lähetit T akakasvon leipäjonoon, kysymättä minulta mitään ? - koska sinä et olisi antanut hänen ...