öljyä, viiniä ja ruiskukkia vehnäpellossa, osa II

Jussi, aiotko olla koko päivän hiljaa. Ei silti, en minä painosta ketään puhumaan. Mutta muistan kuinka kerran sanoit jotain tähän tapaa, että sinulla on suuri suojelija ja, että syvällä olet toisenlainen, eikä sinua voi yllättää ilman lupaa.

Sanoit vielä, ` lyönnit menevät ohi, koska et ole siinä missä muut kuvittelevat sinun olevan`, että voit kirjoittaa nimesi isolla tai pienellä, tarkoittaen, että voit esittää korkea-arvoista menestyjää mutta, koska se on sinusta kaikkein pahinta, olet mieluummin vähäarvoinen ja oikeutetusti alemmuudentuntoinen. Muistatko ?

Tiedätkö Jussi,

Pelästyin yöllä kovin, sillä näin silmiesi mustuaisessa hiljaisen äärettömän meren. Katselin sinua salaa, et ollut ummistanut silmiäsi ja niiden katse oli jossain äärettömyyden meren takana, kaukana tähdissä, ja silloin tajusin, että et kuole koskaan mutta senhän nyt tiedän jo omakohtaisesta kokemuksesta. Siksikö et puhu minulle, että ole kerran kuollut ? Sitäkö on tämä hiljaisuus. Näin kuitenkin elämän olemattomuuden silmissäsi ja puristin kättäsi ja puhaltelin viileää kuivaa tuonelan ilmaa hiestä märkään selkääsi. En sanonut mitään sillä se olisi rikkonut tuon hetken kauneuden. Ei minulla ole enää sanoja elämälle, Jussi, ymmärrätkö sen. Muistin vielä kuinka me kerran rakastelimme ja lihamme yhtyivät yhdeksi. Muistatko sinä Jussi ?

Kuten sinulle eilen illalla päivää myrskyn jälkeen kerroin; tiedän, että Anais Desa Voodoo, on se sama nainen jota sinä myös rakastit, se sama joka kuoli palovammoihin sytytettyään sen ravintolan palamaan, jossa te tapasitte käydä kuuntelemassa jazzin tahteja. Niin, siellä te joitte palavia koinruohopaukkuja ja tanssitte. Söitte vorschmackia ja rakastelitte julkisesti tanssiessanne niin ettei väliinne olisi hiuskarvaa sopinut. Jussi, olin muuten räjähtää mustasukkaisuudesta mutta minä en sitä kapakkaa sytyttänyt palamaan ! En sen ämmän takia. Nyt tiedät, että todellakin tiedän. Olin siellä kymmeniä kertoja katselemassa teitä ja teidän ikiomaa esitystänne....

Mutta nyt, kuuntele ! Muistathan sinä sen paikan. Se kapakan, jonka tapetista lensivät painetut perhosenkuvat pois. Eläimet vaistoavat lähestyvän vaaran. Ja luulen, että ne vaistosivat teidän läsnäolonne palavan hulluuden, ei ainoastaan viina lasissa palanut vaan suupielessäsi savusi iso havannalainen sikari ja Zippo paloi kynttilänä ja hehkui kuumuudesta. Siiis juuri Se`` Anais Desa Voodoo on luvannut paljastaa erään mielenkiintoisen asian. Hän on nimittäin päässyt tapaamaan erään pääministerin poikaa, joka otettiin pois tästä mädästä maailmasta ikään kuin varoitukseksi isälleen mutta isä ei kuunnellut. Eiväthän isät aina kuuntele ja tällaista tapahtuu mutta hän oli tietääkseni julkisesti tunnustanut olevansa uskovainen ja kuuluvansa johonkin lahkoon. En itse tiedä siitä enempää, koska en tunne noita asioita mutta olen päässyt siihen ymmärrykseen, että näin voisi olla. Mikäli haluat tavata Anais Desa Voodoon, voisin koettaa järjestää tapaamisen mutta, kun sinä et rakas puhu yhtään mitään.

- pääasia on, että hän ei seiso yht`äkkiä alastomana aamuyöllä parveke puutarhassani, sillä minä todella pelkään häntä, kuten sinunkin olisi syytä pelätä. Et ole Tuonelassa turvassa, etkä voi luottaa siellä kehenkään. Sinun ehkä kannattaisi kerätä oma kasvioisi siellä; sillä siellähän ovat universumin parhaat kuivakukka valikoimat, mikäli oikein muistan.

No mutta Jussi, sinähän puhuit, ihanaa kuulla ääntäsi. Sanoinhan, että alat vielä puhumaan kultaseni, enkö sanonutkin ? Käyn laittamassa sinulle aamupalaa mutta viiniä en anna, ymmärrätkö, se on sinun parhaaksesi.

Muistan elävästi, kun kerroit isoisäsi sanoneen silloin joskus.... että .. miten se nyt meni … että Jeesus oli sanonut, että, niin ei teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on voi tulla minun opetuslapsekseni. Ajattele, kuka meistä voi toden tullen kestää romahtamatta …. tosi kauheaa … ja kuinka Job oli sanonut,; `sillä, mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui …mutta ihanaa, että nyt vihdoin puhut ja toivottavasti puhut nyt kaiken, sillä olen utelias … haluan tietää kuinka ja koska tämä maailma poltetaan pois…

Ja paljon muutakin haluan tietää, en toki kiirehdi sinua, sillä eihän meillä kuolleilla eikä teillä elävilläkään enää ole kiire … osa II päättyy