öljyä, viiniä ja ruiskukkia vehnäpellossa, osa XI
Niin
ystävät, nyt kuunnelkaa….
Poika
Varjoisalta Kujalta on ihmisen perustyyppi. Hän on, kuten mekin
Kainin jälkeläinen .. Jumala suojelee
häntä kostolta – koston uhalla.
Me olemme kaikki murhaajia, varjojoissa eläviä tappajia, jotka olemme saaneet merkin itseemme … me kostamme. Kostonpelosta maailma pysyy pystyssä… ei kovin kaunista. Siksi maailma on tällainen paskamaa, jossa elää rakkaudettomia ja väkivaltaisia ihmisiä jotka tuhoavat tietenkin itsensä lopulta.
Mutta nyt kuunnelkaa, Kaininkin väkivalta oli vielä rajattua, se oli seitsenkertaista kostoa, ei hammas hampaasta vaan seitsemän hammasta hampaasta. Seitsenkertainen rituaalimurha, sellaisia ovat ihmiset ja vielä paljon pahempia.
Kainin alkumurha muuttuu kollektiiviseksi täystuhoksi. Ihmisen perisyntinen luonne on murhanhimoinen. Koko ihmisen kulttuuri on järjestynyt murhaajan ympärille.
Me olemme kaikki murhaajia, varjojoissa eläviä tappajia, jotka olemme saaneet merkin itseemme … me kostamme. Kostonpelosta maailma pysyy pystyssä… ei kovin kaunista. Siksi maailma on tällainen paskamaa, jossa elää rakkaudettomia ja väkivaltaisia ihmisiä jotka tuhoavat tietenkin itsensä lopulta.
Mutta nyt kuunnelkaa, Kaininkin väkivalta oli vielä rajattua, se oli seitsenkertaista kostoa, ei hammas hampaasta vaan seitsemän hammasta hampaasta. Seitsenkertainen rituaalimurha, sellaisia ovat ihmiset ja vielä paljon pahempia.
Kainin alkumurha muuttuu kollektiiviseksi täystuhoksi. Ihmisen perisyntinen luonne on murhanhimoinen. Koko ihmisen kulttuuri on järjestynyt murhaajan ympärille.
Toinen arkkityyppi
on takakasvo, joka ei osaa elää tätä hetkeä vaan elää
eilisessä ja huomisessa ja kolhii itseään, koska ei pysty olemaan
mukana hetkessä. Joten miten luulette, että ostosreissu sujuu ?
Jussi kulta, miksi
on näin ?
Miksi...?
Mutta mieleeni nousee Minulle nousee se fantastinen leikki, jota olemme pelanneet yhdessä Jussi,
Pukeuduimme ja tanssimme…. Ja pelasimme levyraatia, juttelimme vakavistakin asioista. Ja niin, leikin keskellä joimme punaviiniä ja minä polttelin "holkin" kanssa pitkää tupakkaa.
Mutta mieleeni nousee Minulle nousee se fantastinen leikki, jota olemme pelanneet yhdessä Jussi,
Pukeuduimme ja tanssimme…. Ja pelasimme levyraatia, juttelimme vakavistakin asioista. Ja niin, leikin keskellä joimme punaviiniä ja minä polttelin "holkin" kanssa pitkää tupakkaa.
Muistatko
sinä Jussi? Ja senkin minä muistan..... tarjoamasi valkoisen
ja tumman
suklaan maun… vahvan punaviinin kanssa …
Tiedätkö Jussi. En ole ennen koko elämäni aikana leikkinyt tuollaista leikkiä…
Ja kaikista parasta oli kai kuitenkin tunne siitä ettei se kuitenkaan ollut
mitään leikkiä vaan se oli todellisuutta meille, juuri sillä hetkellä. Se ole rakkautta ja elämää.
Tiedätkö Jussi. En ole ennen koko elämäni aikana leikkinyt tuollaista leikkiä…
Ja kaikista parasta oli kai kuitenkin tunne siitä ettei se kuitenkaan ollut
mitään leikkiä vaan se oli todellisuutta meille, juuri sillä hetkellä. Se ole rakkautta ja elämää.
Fantasia ja todellisuus olivat tuolla hetkellä läsnä meissä molemmissa.
Mutta ehkä me molemmat olemme niin erikoisia tyyppejä että tuonkaltainen
on meille mahdollista,sillä lähteminen tuollaiseen leikkiin vaatii ihmiseltä
uskallusta ja rohkeutta,
.....sillä koskaan etukäteen ei voi tietää mitä
tuollaisessa leikissä voikaan tapahtua. Rakkaus on niin arvaamatonta, todellinen rakkaus tarkoitan. Yleensä ihmiset eivät, uskalla ottaa tuota askelta ......leikkiä itsellään. Ei he mieluummin sortuvat itsesääliin ja alkukantaiseen väkivaltaan kaikessa sairaalloisessa mustasukkaisuudessaan.
Kiitos Sinulle Ruhtinaani tuosta "totuus fantasiasta ", se k o l a h t I minussa. En ole koskaan ottanut mitään huumeita. Mutta kuvittelisin että, huume voi antaa ihmiselle vähän samanlaisen olotilan kuin minä koin tuona iltana.
Se oli eräs ikimuistettavimmista kokemuksistani....minulle.
No,niin
Paina silmäsi kiinni ja näe nämä puutarhan kukkien tuoksut väreinä. Minä rakastan sinua.
Oi Jussi,
täällä on ihana päivä tänään. Lämpöä, aurinkoa, linnut laulaa ja mehiläiset ovat ahkerina. Kuuntele, hiljaa kuunnelkaa kaikki …. kukot kiekuvat ja lampaat määkivät…. HEVOSET hirnuvat ja heinäsirkat siirtävät omaa SOITTOAAN. Ihanaaaaa...
Nyt on ystävät rakkaat kesäpäivä parhaimmillaan.
Tänä aamuna sain kirjoitettua runon ja se tuli kuin aina …. Itsestään.
Koskapa eilen juttelin kanssasi ja minulle tuli parempi olo. Jussi minusta kun tuntuu, aivan kuin sinä olisit osa minusta. Tuo tunne on kovin outo minulle …. . se oli niin kokonaisvaltainen. Se oli ihanaa yhdessäoloa, ja sellaista sielujen harmoniaa. Sellaista en ollut vielä, koskaan kokenut. Ja tiedätkö Jussi ? Minulle se,että olemme rakastavaisia, on tärkein asia.
Jussi, sinä,kaikkine puutteinesi, olet Ihanin mies jonka koskaan olen tavannut.
Näin se vain on.
Näin. Tuumii sinun, Sissisi
Olen niin iloinen, että sinä suojelet minua vaikka kuolemalta et voinutkaan minua suojella.
Mutta ystävät, jaksatteko vielä kuunnella. Minusta on outoa sanoa teitä edesmenneiksi, kun tuntuu jotenkin siltä, ettehän te ole edes menneet, eikö ? Mutta nyt,
tulee tämä runoni; kirjoitti "Paronitar"
Minua ujostuttaa…..
no niin
Minä rakastan Sinua
Minä haluaisin elää Sinun kanssasi
Minä haluaisin olla Sinun Vaimosi
Minä haluaisin jakaa elämäni. Sinun. Kanssasi
Minä haluaisin olla aina sinun lähelläsi
Niin, minä haluaisin monia asioita. Sinun Kanssasi, Ja vain, Sinun kanssasi
No
mitä piditte ystävät. Piditkö sinä Lasse, entä Pax, tai mitä
mieltä sinä olit Onni. Teette niin ihanan eläimellisiä tuossa
astraalivartalossanne vaikka olettekin julmetun suuria köllejä.
Toivottavasti Poika ja Takakasvo ovat pärjänneet ja sitä paitsi … viini alkaa hupenemaan .. … toivon, että kukaan ei ole alkanut raapimaan heille suutansa…
Mutta Jussi, koitapa nyt sitä verenpunaista pikkutakkia, uskon, että se on oikea valinta.. oletko miettinyt mitä aiot siellä sanoa …
Toivottavasti Poika ja Takakasvo ovat pärjänneet ja sitä paitsi … viini alkaa hupenemaan .. … toivon, että kukaan ei ole alkanut raapimaan heille suutansa…
Mutta Jussi, koitapa nyt sitä verenpunaista pikkutakkia, uskon, että se on oikea valinta.. oletko miettinyt mitä aiot siellä sanoa …
-
en … olen jättänyt miettimisen vähemmälle ja elän suurimman
osan ajastani intuitiossa ja poissa järkeni ulottuvilta, koska juuri
järki kutistaa ihmisen säälittäväksi mitättömyydeksi ..
… mutta eikö ole ihanaa .. ei ehkä enää koskaan uutta vappua .. on, ihanaa, ei tarvitse lähteä Vappua viettämään mihinkään, ei milloinkaan …
… mutta eikö ole ihanaa .. ei ehkä enää koskaan uutta vappua .. on, ihanaa, ei tarvitse lähteä Vappua viettämään mihinkään, ei milloinkaan …
..
muta
Onni, saanko rapsuttaa sinun kikkaroita koirankarvojasi, ne näyttävät
niin suloisilta ja aivan aidoilta … niin kuin ne oli vielä
silloin, kun olit tomusta tehty …
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti