tiistai 15. elokuuta 2017

öljyä, viiniä ja ruiskukkia vehnäpellossa, osa VII


Jussi,
useasti nousee mieleeni eräs kysymys. Miksi ja miten se oli mahdollista
että me, että me kaksi kohtasimme toisemme

On vaikeaa ymmärtää. Ulkopuolisen on siis varmasti vaikea ymmärtää .. ja miksi tarvitsisikaan ymmärtää …
kuinka nopeasti me kaksi… löysimme tien toistemme sieluihin.
Minulle se kaikki olikin, kuin valmiiksi viitoitettu polku. Minä vain henkäisin
Ihastuksesta ja olin kohdannut elämäni miehen.

Mutta nyt nukutaan makoisasti ja sitten taas herätään uuteen päivään kuin uudesti avautuvaan maailmaan. Kaitpa se taas avautuu, olipa typerästi sanottu ..

- Tiedätkö Sissi II .. saanhan sanoa pelkästään Sissi, kuulostaa niin typerältä tuo toinen vaikka toki oletkin nyt toinen omalla tavallasi, olethan sentään vainaja mutta täysissä voimissasi, kuten ole saanut joka yö tuntea tähtien tuikkiessa meille onnea ja iloa. Hauskuutta ja iloa ei ole todellakaan puuttunut. Totta tosiaan olemme iloinneet yhdessä niin, että minun ruumiini on kuin tulessa tiedätkö, se väsyy helpommin kuin tuo sinun kevyt astraaliruumiisi, joka on kevyt ja ilmava kantaa.

Niin Jussi, rakastellessamme minusta tuntuu, että minulla ei ole ainoastaan naisen sukupuolielintä vaan olen kokonaisuudessaan suuren suuri ja valtava emätin. Se tuntuu kovin kokonaisvaltaiselta ruhtinaani ….eihän sinua kiusaa tämä pikku hullutteluni .. katso kuinka notkea olen .. täällä maanpäällisessä kurjuudessa tekisin sievoisen summan sirkuksessa, eikö ? ..notkeuteni ansiosta ..

Olen kutsunut huomiseksi erään vanhan ja tietysti edesmenneen ystäväni Janet Girlainen tänne luoksesi vierailulle .. hän oli tomuisessa maailmassa ainoa todellinen ystäväni, hän ymmärsi taidettani.. muistan kerran, kun annoin hänelle hyviä vaatteita, sillä hän oli sangen köyhä nainen. Kuinka iloiseksi hän tuli, tehden minut tahollani otetuksi ja onnelliseksi. Toisen ilo on suurinta nautintoa mitä elämässä voi tuntea. Mutta se ilo on unohtunut, tänä valtavan ahneuden aikoina, jossa kaikki hamutaan ja köyhät jätetään surutta oman onnensa nojaa. En millään voisi kuvitella, että tämä on se Suomi, joka on huolehtinut ihmisistään … ei tämä on täysin saatanallisten voimien vallassa. Tuosta tuli mieleeni, että näkisinpä pian Anais Desa Voodoon jotta voisin tai voisimme vähän tiedustella milloin helvetin kaivon portti avataan ammolleen … ja uteliaisuuttani näkisin myös muutaman nimen ikuisen kidutuksen listalla .. ei ole herkkua olla palava ranstakka peräpäässä… ikuisuutta meinaan..


- Niin, Sissini…
en ole tullut hulluksi vaan olen tervehtynyt, ja en sodi enää herraa vastaan, olen hänen kanssaan joka päivä ... kaikesta huolimatta voimme rakastaa niin kuin liha rakastaa, vaikka ruumiimme ovatkin nyt toisenlaisia… voimme olla ihmisiä ja sata kertaisia ihmisiä yhdessä. Tiedätkö Sissi, tämä on ihmeellistä aikaa, maailma loppuu ja me saamme olla mukana kaikessa tässä ... toivon, että pääsemme pian virallisesti myös naimisiin, haluan sinetöidä itseni sinuun … minä olen sinä ja tulen sinuksi. Toki joudut hautaamaan maallisen ruumiini ensin pois tieltä... mutta tietäisitpä kuinka kaipaan ikuisuutta .. olen aivan murtumispisteessä mutta minä en murru, rakkautesi liimaa minut kasaan, rakkauden liimalla sinä korjaat rikkimenneen siipeni ja eheytät ja rohkaiset minua niin, että vien tämän sotani loppuun saakka. Minä olen sinun tukenasi aina. Rakas,.. ja millään muulla ei ole väliä. Minä voin nousta kuin Fenix tuhkasta mutta en minään seksuaalisesti vinoon kasvaneena vaan miehenä joka nussi naisia … anteeksi Sissi … suo anteeksi … innostuin vähän liikaa .. viini on näet loppunut .. ja tämä maailma nyt on vain tällainen .. nyt, tässä , tänään.. sekaisin hyvin, hyvin sekaisin .. mutta niinhän sen täytyy olla .. ihmisen täytyy kuvitella olevansa kaiken yläpuolella, humaanius on suuri uskonto jota palvellaan, se on suuri uhri uskonto jonka uhreja ihmiset ovat .. patoutuneen veren on päästävä vuotamaan .. tämä on ollut tiedossa pitkään, kuten tiedät … vihreä aate kaikkine naurettavuuksineen tai globaali kapitalismi joka pitää tikaria lapaluiden välissä ..ja nimenomaan sijoittajien lapaluiden … .. tai kommunismi, jota ei koskaan ollut edes millään lailla sanaa lukuun ottamatta edes olemassa, mutta nyt ei uskota Jeesukseen .. kuvitellaan, että hänen luokseen pääsee jokaisesta ovesta .. mutta ei .. tulee olemaan surullista, kun hän ei tulekaan köpötellen aasin tammalla vaan tulee kuin salaman leimahdus ja silloin me muutumme ja yhdymme tuohon kaikkeen joka ei ole mitään ja kuitenkin on kaikki, koska juuri ei - missään on kaikki …

No niin rakas Jussi,

ehkäpä tuo helpotti oloasi… mutta nyt minä tiedä mitä teemme … se on kivaa.. alamme odottamaan kuun nousua taivaalle, eikö olekin jännittävää.. niin juuri .. me odotamme kuun nousua ..



Tiedätkö, ennen kuin kuolin .. tunsin itseni vanhaksi ikoniksi joka roikkuu kattoparrusta .. josksus kuvittelin olevani ristiinnaulittu herramme .. hän olisi niin mielellään ottanut Jerusalemin asukkaat kainaloonsa ja huomaansa kuin kanaemo, mutta he eivät tahtoneet … sellaisia me olemme .. mutta saanhan minä nyt tulla sinun kainaloiseksi kanaksi .. oletko muuten Jussi huomannut, että puutarhasi on tullut aivan vaaleanpunaiseksi .. pitäisikö meidän syödä vähän .. otatko lasin viiniä ?

Taas sinä katselet kaukaisuuteen .. haloo Jussi, mitä siellä näkyy …
tämä väri, se on aivan kuin jossain sadussa … haluatko leikkiä jotain .. sinä, luojan lahja .. aletaan odottamaan kuuta ja yön tuloa .. ihanan pelottavan mustan yön tuloa jolloin yölintu laulaa .. kuolemaa .. niin kuolemaa sillä kuolemassa on elämän alku … laitetaan kynttilät palamaan lyhtyihin .. voisit muuten pyytää jo sen kaverisi sen edesmenneen ison kissan jolla on harmaa villatakki ja valkoinen kaulaliina .. se on kaikessa vihaisuudessaan niin kovin hauska ..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LIII Sissi rakas, miksi sinä lähetit T akakasvon leipäjonoon, kysymättä minulta mitään ? - koska sinä et olisi antanut hänen ...