öljyä, viiniä ja ruiskukkia vehnäpellossa, osa IV

Jussi, muistatko sen illan ja yön, kun kuolin.

Tai, totta kai sinä muistat, sillä ristisihän lensi kaulastasi rikkomatta ketjua ja lenkin jäädessä ehjäksi.

No niin, olin joutunut tiputukseen. Kortisonia ja antihistamiinia ja tunsin aivan leijuvani. Erikoinen tunne, väsynyt, ja silti jotenkin niin onnellinen.

- ethän sinä silloin kuollut

Olenpa minä höpsö, enhän minä silloin kuollutkaan. Kuolin vasta silloin kun minut murhattiin sillä koulutetulla ampiaisella. Sinä olit silloin Kreikassa. Muistatko ?

Mutta nyt, anna suukkoja minulle omalle höpsöllesi.

Muistan kuinka minua vietiin sairaalaan, enkä voinut kunnolla hengittää ja kuinka sinä kyselit koodia, jota minulla ei ollut.

Enkö muuten ollutkin silloin reipas tyttö. Muistat varmaan itse, millaista on olla psykoottisessa tilassa. Tarkoitan sitä veneonnettomuutta, jossa aivosi jäivät liian vähälle hapelle. Nythän ei happi enää näyttele meille tai ainakaan minulle mitään kovin oleellista. Sinulla se on toinen juttu, sinähän elät ties kuinka monetta elämääsi ihmisenä. Olen muuten joskus miettinyt … kuinka montaa naarasta oletkaan mahtanut panna.

- vai olet miettinyt, en usko, sinä vain kiusoittelet mutta mitä tulee tuohon reippauteesi, niin kyllä sinä olet oikea toimen tyttö. Rakastan sinua aivan mielettömästi …. Rakkauteni ulottuu kauimmaiseen tähteen saakka ..katso tuonne noin .. katso .. sormeni yltää sinne

Eikä, totta se on. Olen minä joskus ajatellut, että monenko mutta ...

Se miten tästä jatketaan, sen suhteen annan sinulle aivan vapaat kädet. Saat tehdä kaiken niin kuin haluat. Ja mitäpä minä, niinhän sinä aina lopulta teet.

Jos, et pistä pahaksesi lennän vielä tänä iltana Andromedaan. Olen saanut vihiä, että Anais` Voodoo pitää siellä jonkinlaista huorabaaria. Voit olla varma, että siellä palaa koiruoho ja pilvi … ja taitaa palaa muutama kapakkakin .. tai kenties siellä on palava puinen vuoristorata, sellainen kuin Linnanmäellä .. se valellaan palavalla nesteellä ja lähetetään kierrokselleen .. huiiii ja aiiii hurjaaa.. hiukseni liekhtivät noiiin …

- voin kuvitella

No niin rakkaani Jussi, en viivy matkalla kovin pitkään. Liikkumisen suhteen olen melko vikkelä ilman sitä painavaa ruumista. Tämä astraaliruumis on kevyt mutta Jussi, ah niin herkkä myös, älä unohda sitä.

Mutta nyt kuuntele mitä sinulle sanon !

Sinä olet minun unelmaani,

olet minun mystinen tuoksuni

sinä hiivit aisteihini

sinä kutitat minua kuin pienet liekit lyhdyissä

niin monen muotoiset ja väriset liekit.

Ne tuikkivat,

luoden meidän kahden ympärille himmeän valovaipan.

Ne hellivät meitä

ja me nukahdamme toistemme syliin.

Hiljainen kaunis musiikki kuuluu alitajuntaamme,

se tulee jostain hyvin kaukaa, sieltä kaukaa jolloin kaikki sai alkunsa.

Mutta kuuntele; yölintua äänineen,

se herättää meidät hyväilemään

muuten kaikki on hiljaa

maailma nukkuu

se huumaa, se on kuin toisesta määrittelemättömästä ulottuvuudesta

mutta me tiedämme kuinka rakkaus soi

se on täydellistä,

No mutta Jussi, katso kuinka viini kimaltelee lasissasi, saathan sinä toki maistaa tuota suloista rypäleen mahlaa… maista ja puhutaan sitten hiljaa toisillemme

puhumme yhdessä

olemme yhdessä

vihdoinkin.

Kaameaa ajatella, että kaikki loppuisi, minun maailmani, sinun maailmasi,

kaikki hajoaisi tuhansiksi sirpaleiksi
ja

olen jälleen yksin. Minua itkettää vaikka tiedän, että siinä ei käynyt niin,

aavistin sen heti jo silloin, kun hain sinut haavoittuneena rannalta, enkelini… niin sinä olet elänyt myös enkelin elämän …

pelkään …..Tiedätkö Jussi, vaan niin kovin olla yksin

onneksi minulla on kaikki muistot sinusta