öljyä, viiniä ja ruiskukkia vehnäpellossa, osa XVIII

Voin kertoa, että tässä käy raamatun kontekstin mukaan niin, että nämä salamyhkäiset seurat ja valtaa käyttävät yhdistykset potkivat omaan nilkkaansa ja piru heidät lopulta perii.

Ajattele mitä on seitsemänkymmentä vuotta elämää vs, miljardi vuotta^ ikuisuus, ikuista elämää, ja ikuisuudella ei ole ajan kanssa mitään tekemistä, sillä aika on muuttuva suure. Ikuisuus on ikuisesti.

Tuomiolla ei selitykset auta, koska kaikki on muistitikulla, ihmiskunnan koko perimä mahtuu nuppineulanpäähän, siis jokaisen maailmassa eläneen ihmisen. Jumalalle ei ole mikään ongelma tallettaa jokaista sanaasi tai jopa ajatusta.

Hyvät ihmiset, pelko kasvaa pimeydessä ja, jos uskot, että pimeässä on mörköjä, sytytä valot.

Mutta asiani on toinen, se on nyt mietteissäni …

Kun me vielä olimme syntisiä, olenko minä ja oletteko te vielä syntisiä vaikka olette uskossa.

Yhden kautta ihmiset tulivat syntisiksi. Yhden tottelemattomuuden tähden kaikista ihmisistä tuli syntisiä ja toisaalta yhden kuuliaisuuden tähden me olemme puhdistuneet.

Armosta me olemme pelastettuja ja siksi meidän asemamme on nyt aivan toinen. Ne jotka ovat pelastettuja menevät Taivaan Valtakuntaan, ja muut helvettiin, se on yksinkertaista.

Jumalan edessä ei voi olla kuin uudesti syntyneet.

Mutta, älkää mitatko itseänne omien tekojenne mukaan vaan meidän asemamme mukaan. Asemamme määrittyy Jeesuksessa Kristuksessa.

Jos, uskot Jeesuksen Kristuksen pelastustyöhön olet armon sateenvarjon alla. Meidän syntinen vanha ihminen naulattiin Jeesuksen Kristuksen kanssa ristille.

Me kannamme perimässämme pahuutta, josta ei voi omin teoin millään vapautua.

Me teemme syntiä jokainen, koska emme halua uskoa ja kuolla Jeesuksen kanssa ristille. Me teemme syntiä vaikka uskoisimmekin Jeesukseen Kristukseen mutta hänen kauttaan saamme armon. Me olemme yhtäläisesti kuolleet Jeesuksen kanssa ristille, joka kuoli meidän tähtemme.

Kilvoittelu ei ole sitä, että koetamme hiki hatussa olla synnittömiä. Jeesus kuoli myös huomisten syntiemme tähden. Uskoa vihataan, koska usko julistaa armoa Kristuksessa. Mitä tästä voi päätellä, ihminen on armoton, niin itseään kuin toisia kohtaan. Niinkö sinä todella haluat, että sinua kohdellaan. Armottomasti.

Meidän jotka uskomme Jeesukseen Kristukseen olemme kuolleet hänen kansaan. Kun hän nousi haudasta, mekin nousimme uuteen elämään. Me synnyimme Jumalasta, Jumala ei vihaa sitä joka on syntynyt Jumalasta.

Jeesus sisällytti meidän syntisen luonteen itseensä. Hän otti jokaisen ihmisen synnit päälleen, niin, että me olemme Jumalan edessä uudessa asemassa – armahdettuja. Me olemme Jumalan vanhurskaus. Jeesus tehtiin synniksi, jotta me voisimme olla jumalan vanhurskaus. Jeesus täytti sen lain, jota ihminen ei kyennyt täyttämään.

Jumalan laista ei kuitenkaan ole kadonnut yksikään kirjain mutta se on ristiinnaulittu Jeesuksessa Kristuksessa. Lain vanhurskaus täytetään meissä, jossa on Kristus. Me olemme yhtä Jeesuksen Kristuksen kanssa.

Meidän on annettava enemmän tilaa Jumalan armolle. Armoa ei ansaita sellaisella kilvoitteluilla joka ajaa meidät burn outiin, koska omassa luonnossamme emme kykene täyttämään Jumalan lakia.

Me emme katso aamulla peiliin itseämme, vaan me katsomme sitä, mitä Jeesus on tehnyt. Armo ei muutu mihinkään, ei tänään, ei huomenna, ei koskaan.

Vaikka olemme uudesti syntyneet, ei meidän inhimillinen luontomme ole muuttunut. Tunteiden, tahdon ja ymmärryksen saralla emme ole täydellisiä; mutta meillä on kyky ymmärtää omaa psyykeämme, ja siksi voimme vapautua syyllisyydestä, ja heittää syntimme Jeesuksen Kristuksen kannettaviksi.

Evankeliumi on ihmisen psyykeen korjaamiseksi, eli sielun korjaamiseksi ja siksi evankeliumiin ei yksinkertaisesti sovi laki – vaan armo.

Nämä on asioita, joita uskosta täytyy ymmärtää, ei irralliset lauseet Raamatusta, koska niissä ei ole itsessään irrotettuna totuutta sellaisenaan, vaan ne sekoittavat ihmisen ja pahoinpitelevät ihmisen henkisen rakenteen. Niin on saatana halunnutkin, halunnut ja hämännyt, että me tuomitsisimme itsemme rikkinäisyytemme tähden. Demoniset voimat syyllistävät ihmisen, ei Jumala, ei Pyhä Henki. Saatana on syyttäjä ja käyttää Jumalan sanaa hyväkseen ja juuri hän on lakihenkinen ja käyttää tätä lakia syyttääkseen ihmistä.

Koska me olemme rikki, vinossa ja syyllisyydessä ... tarvitsemme vapautusta Jeesuksessa Kristuksessa.

Meidän ei ole syytä pelätä, sillä armossa, pelko on kantona kaskessa, sillä pelossa on rangaistusta, eikä pelossa ole rakkautta. Pelko repii ihmistä. Rakkaus karkottaa pelon.

Koska Jeesus oli ihminen, hän koki pelon kauhut ja hän koki kidutuksen kauhut. Jeesus Kristus on voittanut ja hän on ja oli täysin ainutlaatuinen persoona niin ihmisenä kuin Jumalana.

Hän on kaiken A ja O

Ystävät rakkaat, toivon, että tuo opetus on mennyt perille teihin ja minuunkin, sillä tuossa on meidän pelastuksemme. Koko ihmiskunnan ja maailman, ei sotilasliitoissa eikä jatkuvassa aseistautumisessa, niissä ei ole rauhaa eikä ne tuo iloa eikä onnea. Ne tuovat mukanaan tuhon.

Jos jollain on jotain korjattavaa, otan korjaukset mielelläni käsittelyyn. Kiitos ystävät rakkaat.

Jussi,

Minä koen olevani oikea tuittupää. Siis tunnen niin, kun kiukuttelen sinulle. Olen kuin pikkulapsi ja kiukuttelen aivan mitättömistä asioista.


Sinä Jussi tunnut antavan asioiden olla sellaisena kuin ne ovat. Et liiemmin hermostu juuri mistään, vaikka näenkin joskus tuon sisäisen rauhattomuutesi ja pelkosi. Et myöskään hermostu minun tuittupäisyydestäni.

Sinä Jussi, sanot vaan rauhallisesti, että on hyvä purkaa tunteensa ja tiedätkö … niin minäkin uskon.
Mutta Jussi,

… ymmärrätkö kunka paljon rakastan sinua, kaikkea sinussa… tuota rauhallisuutta, järkevyyttä, analyysejäsi… annat minulle kuin ruokaa, joka päivä uuden annoksen, täynnä eri makuja ...


Ja tiedätkö, sisimmässäni tunne, että tarkoitat meille aina parasta. Sinä tahdot hyvää vaikka maailma sinua repii, koska se ei ole sinun aaltopituudellasi… en tiedä kuinka plajon tuo painaa mieltäsi …

Koen Jussi, että sinä olet tavattoman vahva, sinussa on sellaista voimaa, joka on mielestäni aivan uskomatonta. Minä taas olen paljon heikompi.

Muistatko Jussi, kun olimme aamulla sohvalla, minä sinun päälläsi maaten, enkä voinut mitään sille, että minua rupesi kovasti itkettämään.

Tiedätkö ...minua itketti, kun halusin tulle yhdeksi kanssasi .. kyllä juuri sitä minä halusin ...

Jussi, sinä olet minun Aaronin sauva, ja sillä sauvalla sinä kesytät minut … vaikka herra antoikin minulle luvan kesyttää sinut …. hän antoi myös voiman ja kyvyn .. siksi en ymmärrä miksi tässä kävi näin, että minut tapettiin… ja Jussi, minä olen itseasiassa tiennyt pitkään, että en ole ainoa naaraasi ….