XLVI

Öljyä, viiniä ja ruiskukkia vehnäpellossa 

Kuulepas Jussi,

mitä ajattelet siitä, että ...kuten tiedät .. meillä ihmisillä on taipumus mielekkyyteen… kuten Viktor Frankl on sanonut… luuletko, että se, että miten sen nyt sanoisi … että, koska olen kuollut, niin silti etsisin vielä tuota elämän mielekkyyttä ?

- Sissi kultaseni,on niin vaikea sanoa mutta Freudin ratkaisut tuntuvat nyt liian yksinkertaisilta. Mutta, jos tarkoitat, että etsisit valtaa … niin tuskin… mielekkyyttä toki, kuten kaikki me etsimme … mielekkyyden etsiminen on meissä jokaisessa mutta valta ja sen himoitseminen on synti … se johtaa aina muiden alistamiseen ja oman pahanolon siittämiseen … sinun tapauksessa, kuten ehkä minunkin kysymyksessä on mielettömyyden neuroosi … ja siinä on purtavaa kyllä aivan tarpeeksi …

- mutta Jussi, minulla on kuinka sen nyt sanoisin, hieman paniikinomainen olotila, vaikka en olekaan enää siinä tavallisessa ruumiissani… ja siksi uskon, että tämä useiden kuukausien lepo on vienyt elämältäni mielekkyyden ja SE, jos mikä painaa mieltäni..,

- Niin Sissi, mikä meidän ihmisten mieliä enempi painaisi kuin mielekkyys, josta olemme niin kovin riippuvaisia… mielekkyyden tavoittelusta pitäisi osata luopua...mutta ei niin, että alkaisimme tavoittelemaan mielettömyyksiä, sillä silloin olemme taas paksusti bosessa. Sillä kukapa enää haluaisi vapautua mielettömyyksistä… nehän edustavat kuitenkin jonkinlaista vapautta tästä kaikesta, ruumiista, elämästä ja sinun tapauksessasi siitä, että olet kuollut mutta kuitenkin läsnä täällä meidän kanssamme… minun, jo menehtyneiden eläinten, takakasvon ja pojan joka on varjoisalta kujalta vaikka syntyikin auringon paisteessa auringossa … näin uskon…

- mutta Jussi kulta...minusta tuntuu, että olemme kuin liimattuna, emmekä pääse eteenpäin missään asiassa, jos nyt on mitään asiaa tai suuntaa mihin meidän pitäisi pyrkiä .. ja Jussi, se mitä sanoit Freudista, niin kyllä minulle seksi maistuu, kuten varmaan muistat viime yöltä .. eikä se ollut kylmää eihän … se oli ihanaa ..olet paras ratsumies Jussi,

mutta vakavasti ottaen, onko sinulla mitään ajatusta, nyt, kun se uusi telttakin on saapunut… Jussi tiedätkö, isäni oli psykiatrian professori joka syyti omaa pahaa oloaan minun päälleni koko ajan…. Ja ei yksin isäni vaan äidilläni oli angstineuroosi ja hän söi jatkuvasti … ensin barbituraatteja ja sitten bentsodiatsepiineja, jotta pysyisi normaalina … niin hänen omatuntonsa oli sortunut pilvenpiirtäjänkorkuisen yliminän alle … tiedäthän sinä noita suuria rakennuksia … ja tiedätkö … hän .. ei milloinkaan kyennyt näkemään itseään yhtenä kokonaisuutena vaan ainoastaan osina … tiedäthän kuin Chigagon teurastajat, jotka eivät nähneet kuin sen osan jonka he siasta tai mitä nyt sitten leikkaisivatkin… hän oli kuin konsanaan lääkärit ovat … erikoistunut johonkin … niin, mistä minun piti puhua …

- Sissi rakas, saanko keskeyttää mutta en oikein osaa ottaa vastaan kehuja rakastelutaidoistani … minäni on niin heikko ja hauras ja pelkää ilmeisesti ylpistyvänsä, jos joku kehuu minua miehenä ...

- mutta Jussi hyvä, eikä tuo ole vähän … miten minä sanoisin .. kuin keksittyä.. haluatko, että kehun sinua oikein kunnolla tai ehkä tarvitsetkin vai piiskaa … no...kuinka on …

- no hyvä on, minä päätän nyt, että antaudun himolle ja panen viimeiset voimat likoon, saat alkaa tanssittaa nahkaruoskaa … anna kaiken himon kyllästää itseni, sillä eihän siinä ole mitään muuta kuin ihanaa väärää joka on nyt oikein … oikein hyvää … nimittäin on hyvä, että oman ihanteeni varaan rakennettu minuus nyt kaadetaan etten saa hermoromahdusta … joka on sellaisen säilyttämisessä ei vain vaara vaan vääjäämätön tulos…